Uudelleenkäytön hyödyt
Uudelleenkäytön mahdollisuudet ovat merkittävät
Kulutustavaroista saamme tällä hetkellä uudelleenkäyttöön arviolta vain muutamia prosentteja, vaikka potentiaalia olisi 10-20 prosenttia, jopa 50 prosenttia tuoteryhmästä riippuen. Luvut perustuvat Suomen ympäristökeskus SYKEn tutkimukseen vuodelta 2018 sekä uudelleenkäyttötoimijoiden kokemuksiin. Pidempiaikaista dataa ei aiheesta ole, sillä uudelleenkäytön seuranta on vasta alkamaisillaan EU:ssa. Tiedon puute vaikeuttaa tehtäväkentän hahmottamista ja hidastaa sen järjestäytymistä. RENET-verkoston tavoitteena onkin kehittää uudelleenkäyttöalan tutkimusta ja tilastointia.
Uudelleenkäytön ympäristöhyödyt
Uusien tavaroiden valmistamisessa kuluu luonnonvaroja ja syntyy hiilidioksidipäästöjä. Tuotteen valmistus kuluttaa yleensä moninkertaisesti luonnonvaroja itse tuotteen painoon verrattuna. Kun tuote pidetään kierrossa korjaamalla tai kunnostamalla, hankitaan käytettynä tai lainataan tai vuokrataan, säästetään uuden tuotteen valmistuksen kuluva määrä luonnonvaroja ja päästöjä vältetään. Lisäksi jäävät syntymättä tuotteen valmistuksesta, loppukäsittelystä ja jätteen hävittämisestä koituvat päästöt maahan, ilmaan ja veteen.
Luonnonvarojen kulutus on yhteydessä moniin ympäristöongelmiin, kuten esimerkiksi luontokatoon. Luonnonvarojen liiallinen käyttö tuhoaa elinympäristöjä ja on siksi uhka luonnon monimuotoisuudelle. Luonnonvarojen käyttö vaikuttaa myös aineiden kiertoon maapallolla aiheuttaen esimerkiksi saastumista, happamoitumista sekä vesistöjen rehevöitymistä. Hiilidioksidipäästöt taas voimistavat ilmastonmuutosta. Mitä enemmän hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja ilmakehään pääsee, sitä nopeammin maapallon keskilämpötila nousee ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat pahenevat. Uudelleenkäytön avulla siis säästetään luonnonvaroja ja vähennetään ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä.
Uudelleenkäytön yhteiskunnalliset hyödyt
Automatiikan kehityksestä huolimatta, uudelleenkäyttö vaatii edelleen paljon käsityötä, sillä jokainen esine on tarkistettava ennen kuin se voidaan laittaa myyntiin tai eteenpäin seuraavalle käyttäjälle. Uudelleenkäyttötpoimijat tarjoat monenlaista paikallista työtä joka puolella Suomea. Monet uudelleenkäyttötoimijat työllistävät merkittävän määrän osatyökykyisiä tai muuten työmarkkinoilta syrjään joutuneita ihmisiä vuosittain. Tavaran käsittelyn ja asiakaspalvelun myötä työelämätaidot ja kielitaito kehittyvät luontevasti ja työntekijät kiinnittyvät jälleen osaksi yhteiskuntaa. Näin heidän on mahdollista löytää jatkopolku itselleen vapailta työmarkkinoilta tai koulutuksen kautta.
Uudelleenkäyttö on myös tapa säilyttää elävää kulttuuriperintöä arjessa, kun kaikkia käytöstä poistuneita tavaroita ja valmistusosia ei menetetä heti niiden jäädessä edelliselle omistajalleen tarpeettomiksi. Tästä ovat esimerkkinä kankaiden kuosit ja eri vuosikymmenten käyttötavarat, mutta myös eri aikakausien rakennukset.
Luova uudelleenkäyttö nostaa käsityöläisyyden ja käsityötekniikoiden arvostusta ja samalla herättelee tarkastelemaan meitä ympäröivää tavarapaljoutta uusin silmin. Emme olekaan vain kuluttajia, eikä kertakäyttökulttuuri tee hyvää maapallolle eikä meille itsellemme!